POHJOIS-IRLANTI KOLMESSA PÄIVÄSSÄ

IMG_1489.jpg

Ostimme muutaman kaverin kanssa valmiin kolmen päivän matkan Pohjois-Irlantiin. Yrityksenä toimi Irish Experience Tours, jonka nettisivujen kautta ostimme matkan. Reissu alkoi perjantai aamuna klo 6.30, jolloin pieni bussimme starttasi matkaan Traleen bussiasemalta. Koko reissu kustansi 130 euroa. Hintaan kuului kahden yön majoitus hostellissa, matkat Pohjois-Irlantiin ja takaisin sekä siirtymiset paikasta ja kaupungista toiseen Pohjois-Irlannin sisällä. Hintaan kuului tämän lisäksi kaksi aamupalaa, Titanic-museon sisäänpääsy liput, opastettu kävelykierros Derryssä sekä oma opas koko reissun ajaksi. Mielestäni hinta oli halpa siihen nähden, mitä sillä sai (tosin reissu taisi olla alennuksessa).

Pohjois-Irlanti kuuluu Englantiin, joten valuutta vaihtuu euroista punniksi sekä aksentti brittiaksenttiin. Kortilla selvisi joka puolella, joten valuutan vaihdosta ei tarvinnut huolehtia. Pohjois-Irlannin historia on mielenkiintoinen ja vieläkin kansalaiset tuntevat epävarmuutta, mitä tuleman pitää. Osa väestöstä kannattaa unionia Britannian kanssa, osa itsenäisyyttä ja osa liittymistä Irlantiin. Pohjois-Irlanti jakautuu hyvin katolilaisiin sekä protestantteihin. Pohjois-Irlannissa on ollut todella paljon levottomuuksia, joissa on kuollut paljon siviilejä. Pahimmat levottomuudet taisi olla 70-luvulla.

BELFAST

Belfastissa vietimme ensimmäisen illan ja yön. Kävimme katsomassa muurit, jotka erottavat katolilaisen ja protestanttien alueet toisistaan. Muurin portti jopa vielä tänä päivänä suljetaan illalla kello kymmenen, jotta liikkuminen rajoittuisi. Historia on todella mielenkiintoinen, mutta myös hieman sekava. Pohjois-Irlanti on nykyään melko turvallinen, vaikka uhkaa konfliktista joidenkin mielestä onkin.

Kävimme myös Titanic-museossa. En edes ennen tiennyt, mutta Titanic-laivahan rakennettiin Belfastissa. Museoita on useampia Irlannissa kuin tämä yksi, mutta Belfastin on kaikista suurin. Museo oli uudenoloinen ja paljon sisältöä tuova.

Ilta vietettiin kaupunkia kierrellen. Belfast oli kiva, mutta ei tuonut wow-fiilistä. Henkilökohtaisesti itse pidin paljon enemmän Derrystä, johon matkustimme reissun viimeisenä päivänä. Belfastin keskusta ei ole kovin iso, jolloin yksi yö mielestäni riittää vallan mainiosti.

belfast

GIANTS CAUSEWAY

giants causeway
giants causeway

Giants Causeway on yksi suurimmista nähtävyyksistä Pohjois-Irlannissa. Muodostelmassa on 40 000 yhteenliittynyttä basalttipylvästä. Teorian mukaan kivimuodostelma on syntynyt 60 miljoonaa vuotta sitten tulivuorenpurkauksen yhteydessä. Legendan mukaan paikan taas on rakentanut jättiläinen. Nähtävyys on julistettu yhdeksi maailmanperintökohteeksi.

Tämän nähtävyyden näkemiseen kannattaa varata aikaa parisen tuntia. Kohteeseen pääsee kävelemällä kahta eri reittiä tai ottamalla jopa bussin parkkipaikalta kohti nähtävyyttä. Kävely reitti on todella helppo ja hieno. Suosittelen ottamaan ylemmän reitin menomatkalla ja paluumatkan tulla rannikkoa pitkin takaisin. Maisemat ylhäällä olivat todella upeat. Varsinkin kun meille sattui todella hyvät säät.

Itse pääkohde, nuo luonnon muokkaamat kivet, olivat kyllä hienot. Paikka kyllä kuhisi aivan liikaa turisteja. Aivan liikaa! Kohteesta ei saanut edes kunnon kuvia kun meitä turisteja oli enemmän kuin itse kiviä… Mutta suosittelen ehdottomasti vierailemaan, paikka oli näkemisen arvoinen.

giants causeway
giants causeway
giants causeway

CARRICK-A-REDE ROPE BRIDGE

rope bridge

Tämä riippusilta Pohjois-Irlannissa lähellä Ballintoyta on nykyään suuri turistinähtävyys. Riippusilta yhdistyy pieneen saareen nimeltä Carrick-a-Rede. Riippusiltoja saariin ovat rakentaneet lohen kalastajat noin 350 vuotta sitten. Siltä on noin 30 metrin korkeudessa. Kävely sillan yli kustantaa 8 puntaa (saimme lipun 5 eurolla, koska meitä oli iso ryhmä). Maisemat ovat täälläkin todella hienot. Eihän sillan yli käveleminen mitenkään ihmeellinen kokemus ollut. Sillalle on matkaa parkkipaikalta noin 10-20 minuutin kävelymatkan verran.

Merestä voi bongata delfiinejä, valaita ja hylkeitä. Onneksemme näimme yhden hylkeen uiskentelemassa lähellä rantaa. Hyvällä säällä saattaa nähdä jopa Skotlannin rannikon.

IMG_1464.jpg
IMG_1474.jpg
IMG_1483.jpg

DARK HEDGE & BALLINTOY HARBOUR

Pohjois-Irlannissa on kuvattu monta kohtausta Game of Thrones sarjaan. Kävimme reissun aikana muutamassa kohteessa, joita on myös tässä tunnetussa sarjassa käytetty.

Yksi näistä kohteista oli Dark Hedge; pitkä tie, jota kehystää isot puut. Tie oli hieno, ja juuri sellainen, että sen voisi bongata kyseisestä sarjasta.

Toinen kohde oli Ballintoyn satama, jossa on myös muutama eri kohtaus kuvattu Game of Thrones sarjassa. Satamassa oli pieni ranta, jota kehysti musta kallioseinä. Satamassa on myös pieni kahvila, jossa voi nauttia päiväkahvit.

dark hedge

DERRY

Derryyn saavuimme lauantai iltana. Tykästyin tähän Pohjois-Irlannin toisiksi isoimpaan kaupunkiin. Keskusta on mielestäni kauniimpi ja idyllisempi kuin Belfastin. Keskustassa virtaa joki, jonka ylitse menee tunnettu Peace-bridge, joka kuvastaa Pohjois-Irlannin rauhaa.

Illallla pääsimme rentoutumaan illallisen merkeissä sekä katsastamaan yöelämän. Kävimme baarissa nimeltä Granny Annies, joka on monikerroksinen ja hyvin tunnelmallinen. Baari oli todella miellyttävä ja rento. Halusimme myös päästä kuuntelemaan perinteistä irkkumusaa toiseen pienenmpään pubiin, mutta en mitenkään muista pubin nimeä. Monesti pubeissa on livemusaa, joka on mielestäni kiva lisä.

Sunnuntaina meillä oli paikallisen pitämä opastettu kierros kaupungissa. Hän kierrätti meitä ympäri kaupunkia kertoen historiasta sekä maan nykyisestä tilanteesta. Moni alue oli maalattu erilaisin maalauksin ja graffitein, jotka kertoivat mellakoista. Monissa kuvissa kunnioitettiin levottomuuksissa kuolleiden muistoa. Kannattaa lukea enemmän Pohjois-Irlannin historiasta, jos aihe yhtään kiinnostaa.

IMG_2857.jpg
peace bridge

Kokonaisuudessaan kolmen päivän reissu Pohjois-Irlantiin oli huikea. Näimme todella paljon, mutta silti ei tuntunut liian kiireiseltä. Pidin todella paljon siitä, että pääsimme liikkumaan ja kävelemään paljon erilaisissa paikoissa. Parhaiksi hetkiksi jäikin juuri luontokohteet kuten Giants Causeway, Rope Bridge sekä Derryn kaupunki ja siellä tekemämme ohjattu kävelykierros sekä iltaelämä.

KILLARNEY NATIONAL PARK & TORC MOUNTAIN

torc

Luonto, vaellus ja muut ulkoaktiviteetit olivat niitä asioita, joita odotin melkein eniten muuttaessani Irlantiin. Maisemat ovat tässä maassa juuri sellaiset, mitä kuvitella voi. Avaraa vihreää joka puolella, ei juuri metsiä, vuoria (varsinkin länsirannikolla, jolla asun) sekä paljon lampaita ja lehmiä siellä täällä. Kun Suomessa näkyy pelkkää metsää kaupungin ulkopuolella, täällä näkyy vihreät laaksot ja vuorimaisemat.

Torc Mountain oli toinen vuori, jolle kipusin Irlannissa. Poikaystäväni tuli viideksi päiväksi käymään, ja yhdeksi kohteeksi valitsimmekin Killarneyn kansallispuiston ja siellä sijaitsevan Torc vuoren.

torc mountain
torc
P9260157.jpg
torc
torc

Killarney ja sen kansallispuisto on myös yksi Ring of Kerryn, pysähdyspaikoista ja nähtävyyksistä. Tämä Ring of Kerry on 179 kilometriä pitkä reitti, jonka varrella on paljon nähtävyyksiä sekä pieniä kyliä, jotka ovat “must see”. Kävimme myös kävelemässä suositulle vesiputoukselle, Torc Waterfall, joka kuhisi turisteja. Bussit (jotka ovat turisteja täynnä) pysähtyvät lähelle putousta, josta he pääsevät nopeasti vierailemaan putouksella. Mielestäni vaellus Torc Mountainin huipulle oli sata kertaa mahtavampi kokemus kuin tuo vesiputous.

Reitti huipulle oli mielestäni helppo eikä kunnon vaelluskenkiä välttämättä edes tarvitsisi. Vuori ei ole kovin korkea, 535metriä, ja reitti on suurimmaksi osaksi tehty pitkospuista, joilla on helppo kävellä. Toki reitillä on myös jyrkempiä kohtia, joissa joutuu käyttämään jalka voimiaan, mutta haastava reitti ei todellakaan ole. Reitti parkkipaikalta huipulle ja takaisin on noin 7,5 kilometriä ja aikaa menee 2-3 tuntia riippuen vauhdista ja kuvaustauoista. Maisemat olivat varsinkin näin syksyllä hienot. Kaikki oli hieman oranssihtavaa eikä vuorella ollut liiaksi muita ihmisiä.

Vaellusreitti alkaa parkkipaikalta, josta lähtee parin kilometrin pituinen helppokulkuinen hiekkatie ennen huipulle nousua. Matkalla saa ihastella metsää, puroja, järviä sekä mahdollisesti jopa bongata peuran tutkimassa luontoa. ;) Huipulta avautuu hienot maisemat alas järville.

Samalla reissulla (jos aika sallii) kannattaa tutustua Killarneyn kaupunkiin, joka on todella idyllinen ja ihana. Parkkipaikan löytää helposti läheltä kauppoja, vaikkakin siitä joutuu hieman maksamaan. Kaupunki on täynnä ihania pubeja, ravintoloita, pieniä ja isoja butiikkeja sekä kauniita rakennuksia. Vaelluksen jälkeen menimme nauttimaan hyvin ansaitun illallisen kaupunkiin. Kaupungissa voisi helposti viettää yhden yönkin, ja nauttia kaupungin tunnelmasta enemmänkin.

torc
P9260158.jpg
torc
P9260134.jpg

THE HIGHEST PEAK IN IRELAND

IMG_1104.jpg

Matka Tralee (koti) -Cronins Yard (vaelluksen lähtöpaikka)

Viikonloppuna päätimme vaeltaa Irlannin korkeimmalle huipulle, Carrauntoohil vuorelle. Otimme lauantai aamuna bussin Traleen bussiasemalta kohti Killarneytä, joka sijaitsee myös Kerryn maakunnassa hieman etelämpänä. Bussi matka kestää vain 30-40 minuuttia. Killarneystä etsimme turisti toimiston, josta sai ostettua liput pienempään bussiin, joka veisi meidät aloituspaikalle. Päädyimme kuitenkin väärälle aloituspaikalle, josta olisi oikeaan paikkaan matkaa 10 kilometriä.

Ainut vaihtoehto oli sillä hetkellä liftata kyyti oikealla paikalle. En ole eläissäni liftannut. Meidät otti kyytiin maailman ihanin amerikkalainen pariskunta. He tekivät kaksi keikkaa, jotta koko ryhmämme saataisiin oikealle aloitus paikalle. En siis ole varma, meneekö Killarneystä bussia lähtöpaikalle. Oma auto olisi selkeästi paras vaihtoehto.

Pienen sekoilun jälkeen pääsimme lähtöpaikalle, Cronins Yardiin. Lähtöpaikalla on kahvila, josta saa keittoa, kahvia, teetä ja makeita leivonnaisia. Rakennuksessa on myös vessat ja suihkutilat.

IMG_0990.jpg
IMG_1017.jpg
IMG_1044.jpg
IMG_1159.jpg

Vaellusaika

Olimme Googlettaneet tietoa vaelluksesta ja sen kestosta. Vaellusajaksi arvioitiin noin kuusi tuntia vuoren huipulle ja takaisin lähtöpaikalle. Matkaa tulisi yhteensä noin 12 kilometriä. Aikaa meillä meni eväs- ja kuvaustaukoineen reilu viisi tuntia. Nousu vuorelle oli todella jyrkkä, joten nousuun menee aikaa huomattavasti enemmän.

Varusteet

Alkumatka oli hyvin tasaista ja helppo kulkuista. Vielä kun ei puuskuttanut täysiä jalat hapoilla, pystyi maisemista nauttimaankin :D. Vuoria, vihreitä niittyjä, lampaita (paljon!) ja jokia sekä pieniä lampia ympärillä.

Päästäksemme huipulle valitsimme Devil’s Laddereiksi kutsutun nousun, joka oli kyllä aikamoinen. Hyvin vaikeaa ja hyvin jyrkkää nousua. Suosittelen todellakin käyttämään vaelluskenkiä sekä muita kunnon varusteita. Näin monia ihmisiä, joilla oli normaalit kaupunkitennarit jalassa (!?), ei eväitä sekä farkut jalassa. Hyvin hekin ylös asti selvisivät, mutta en suosittelisi.

Ilman eväitäkin pärjää, jos on juuri syönyt esimerkiksi kahvilassa lähtöpaikalla. Itseni tuntien, tiesin, että eväät ovat minulle pakollinen juttu. Sitä paitsi evästauko vaelluksella on ihan parasta!

Sää muuttuu Irlannissa todella nopeasti. Saman päivän aikana saattaa olla neljä eri vuodenaikaa. Aamulla voi paistaa aurinko ja olla kuuma, iltapäivällä on pilvistä ja tuulista, päivällä on kylmä syysilma ja illalla saattaa sataa kaatamalla. Vuorista puhumattakaan, sää huipulla saattaa olla aivan eri kuin alhaalla. Minulla oli mukana sateen pitävä takki ja housut, urheiluvaatteet alla, vaelluskengät sekä fleece tulomatkalle, jos sattuisi olemaan kylmä. Kaikkia näitä varusteita tarvitsi matkalla.

  • Pari pulloa vettä

  • Hyvät eväät (hiilareita)

  • Rahaa (kahvilaa tai yllättäviä taksimatkoja varten :D)

  • Vaelluskengät, sateenpitävät vaatteet, tuubi, pipo/lippis?

  • Hyvät sukat

  • Mahdollinen vaihtopaita

IMG_1098.jpg
IMG_1147-2.jpg
IMG_1137.jpg
IMG_1122.jpg

Fiilis

Maisemat olivat unohtumattomat. Kovan nousun jälkeen tuli niin voittaja olo, ihana oli istahtaa alas ja katsella maisemia. Muutenkin meidän porukassa oli hyvä fiilis koko vaelluksen ajan, eikä kukaan valittanut, vaan pikemminkin kaikki meni hymy korvissa ylös asti ;).

Vuoren huipulla tuuli todella kovaa. En ole eläissäni ollut niin kovassa tuulessa. Viimeistä sataa metriä kivutessani meinasi usko loppua, kun ei meinannut tuulen takia päästä kipuamaan ylös. Huipulla oli tuona päivänä myös todella sumuista, mutta saatat nähdä muualla kuvia isosta rististä, joka huipulla on.

Mahtava vaellus mahtavassa vaihtari porukassa, suosittelen tätä vaelluskohdetta lämpimästi!

Alla vielä muutama kuva, joita voi selata painamalla kuvan oikeaa laitaa.

TRALEE: pari ihanaa kahvilaa

WILD

IMG_0730.jpg
IMG_0733.jpg
IMG_0753.jpg

Wild kahvilassa olen nyt pariin kertaan lounastanut, sillä se on keskellä Traleen keskustaa ja on todella mukava paikka myös työskentelyyn omalla koneella. Kahvilassa on ihana sininen sisustus ja taustalla soi rento musa sopivalla voluumilla. 

Listalla on erilaisia kahveja, joita saa tilattua myös monella eri kasvimaidolla. Menu on sopivan pituinen sisältäen erilaisia salaatteja, toasteja, keittoa, ja muuta pientä purtavaa. Kahvilassa tarjoillaan myös aamupalaa sekä brunssia viikonloppuisin. Wild kahvilassa saa muutakin aamupalaksi kuin pekonia ja nakkeja. Tätä siis suosittelen, jos haluaa jotain raikkaampaa syötävää aamusta. Listalla on esimerkiksi kaurapuuroa banaanilla, myslillä sekä hedelmäkompotilla höystettynä sekä erilaisia mehuja. Listalla on myös perinteisempää Irlantilaista aamupalaa. Kaikille kaikkea sanoisin. 

Olen kokeillut kahta erilaista salaattia, jotka olivat todella maukkauta molemmat. Ensimmäinen salaatti sisälsi parsakaalia, parsaa, fetaa, kurpitsan siemeniä, vihreitä papuja sekä salaattia höystettynä hunajalla ja mustapippurilla, NAM! Toinen salaatti oli Market garden salad, joka sisälsi raakoja pikkelöityjä juureksia, inkivääriä sekä salaattipohjan. Tässä annoksessa oli myös ihanan raikas kastike. Salaattien hinnat olivat 7,95e. 

Lounaalla on tarjolla myös päivän keitto leivällä sekä erilaisia toasteja, kuten vegaaneille sopiva Vegan Special, jossa on kurpitsaa, salaattia ja avokadoa. Tätä pitää vielä maistaa joku päivä. Kaikki annokset ovat myös hyvin kauniita ja kuvattavia (todella tärkeää! :D). Kahvila on suosittelemisen arvoinen, jos joskus Kerryn maakuntaan ja Traleeseen päätyy. 

UGLY MUG

IMG_1247.jpg
IMG_1239.jpg
IMG_1238.jpg

Ugly Mug sijaitsee myös Traleen keskustassa. Tämän paikan testasimme viime sunnuntaina ystäväni kanssa. Lauantai meni vaeltaessa Irlannin korkeimman vuoren huipulle muiden vaihtareiden kanssa, joten sunnuntai pyhitettiin rentoiluun ja kevyeen ulkoiluun lähialueilla. Pienen ulkoilun ja kuvaussession jälkeen himoitsimme jotain lämmintä ja ravitsevaa.

Ugly Mug tarjosi meille päivän keittoa, joka oli vegaani ja gluteeniton. Keitto sisälsi bataattia, porkkanaa ja parsakaalia. Niin hyvää ja lämmittävää. Keittolautanen + leipä kustansi 4€! Mistä Suomessa saa keittolounaan neljään euroon. Aivan parasta. Himoitsin myös jotain makeaa, ja olin niin iloinen huomatessani laajat valikoimat gluteenittomia ja vegaanisia vaihtoehtoja! Tällä reissulla makeaksi palaksi valikoitui raaka bounty-patukka.

Tämä kahvila oli myös niin ihanan tunnelmallinen ja kotoisa. Suosittelen! Listalta löytyy myös erilaisia leipiä, erikoiskahveja sekä paljon erilaisia makeita herkkuja. Tämäkin kahvila oli vegaaniystävällinen.

OUDOT JA UUDET ASIAT SUOMALAISELLE IRLANNISSA

IMG_0113.jpg

Kun suomalainen muuttaa ulkomaille asumaan, tajuaa kuinka pienet asiat ovat niin erilailla ulkomailla. Suomessa kaikki on helppoa ja yksinkertaista. Tai ainakin se meille tuntuu siltä. Suomessa on myös paljon asioita, joita tulisi arvostaa paljon enemmän, kuten ilmainen koulutus ja mahtava kouluruoka.

Ensimmäisen viikon aikana Irlannissa asuessa on ainakin seuraavat alla olevat asiat kiinnittäneet huomiota. Näistä olemme toisen suomalaisen kanssa paasanneet, mutta jo ensimmäisen viikon jälkeen kaikki on jo tuttua ja turvallista, eikä näihin asioihin sen pidempää huomiota kiinnitäkään. On kuitenkin hauskakin miettiä, mitkä asiat tehdään erilailla ulkomailla.

IMG_0115.jpg

Ei lämmintä vettä

Monissa rakennuksissa lämmintä vettä ei tule hanoista suoraan, vaan esimerkiksi suihkuun halutessa tulee vesi ensin lämmittää. Painamalla nappia tämä hoituu, mutta suihkuun pääsemistä tulee odottaa puoli tuntia minimissään. Veden lämmitystä ei saa myöskään pitää koko ajan päällä, sillä silloin tulee perässä iso lasku. Suomessa kaikkialla voit mennä suihkuun milloin haluat ja saat lämmintä vettä. 

Öljymaksut ja öljyn käyttö

Lämmitys toimii täällä yleensä öljyllä, jolloin joutuu maksamaan erikseen öljymaksuja. Tämän lisäksi tulee myös sähkölasku muusta sähkönkulutuksesta. Pihoilla näkyykin öljytankkeja. 

IMG_0120-2.jpg
IMG_0134.jpg

Kylmät talot ja ikkunoiden pitäminen auki

Irlannissa on yksikerroksiset ikkunat, kun Suomessa on minimissään kaksi kerrosta. Irlannissa sää on kostea, jolloin ikkunoita tulee pitää auki suuri aika päivästä. Ikkunoiden pitäminen auki auttaa taloja pysymään kuivempina ja estämään homeen kerryttämistä. Täällä on monia taloja myös homeessa. Ikkunoiden pitäminen auki tarkoittaa kuitenkin kylmän ilman pääsemistä sisälle. Ihan kuin talot eivät olisi jo muutenkin tarpeeksi kylmiä! 

Ensimmäisenä yönä melkein jäädyin sänkyyn. Kävin ostamassa paksumman peiton, mutta silti joudun nukkumaan paksujen collegeiden, kahden pitkähihaisen paidan ja villasukkien kanssa. Joskus herään silti kylmään. Aamulla ei tee mieli nousta sängystä kun on jo valmiiksi jäässä. Eikä kuumaan suihkuunkaan pääse karkaamaan heti herätessään. 

Vaatteet eivät myöskään kuivu sisällä, varsinkaan syys- ja talviaikaan. Kaikki käyttävätkin kuivausrumpua, jotta vaatteet saadaan kuivaksi.

Pistorasiat ja sähkö 

Sähköä kannattaa kuluttaa maltillisesti. Kaikki pistorasiat laitetaan erikseen päälle painamalla nappia. Ei vaikea juttu alkuunkaan, mutta suomalaisena sitä helposti unohtaa painaa nappia. Ja myöhemmin tajuaa, ettei esimerkiksi puhelin olekaan latautunut. Yhtenä päivänä keitin myös perunoita, ja vartin jälkeen ihmettelin kun vesi on vieläkin jääkylmää. Myös hellat ja uuni pitää pistää erikseen päälle toisesta napista. 

IMG_0116.jpg

Kenkien käyttö sisällä

Irlantilaisilla on tapana käyttää kenkiä sisällä koko ajan. Ei voi ymmärtää..Lattiat ovat likaiset koko ajan, minkä vuoksi tekisi koko ajan mieli olla puunaamassa lattioita. Asun kahden Irlantilaisen kanssa, joten lattiamme ovat koko ajan super likaiset. Eihän kengät jalassa ole edes mukava olla..?

Kehno ja kallis kouluruoka

Suomessa on mahtava ja halpa kouluruoka, siitä pitäisi olla kiitollinen! Monesti kuulen kun Suomessa valitetaan kouluruoasta, mutta mielestäni ainakaan AMK ruokailuissa ei ole ollut mitään valittamista. Tarjolla on aina erilaisia salaatteja, kahta eri lisuketta kuten perunaa ja riisiä, liharuoka sekä kasvisruoka. Ruokalasta saa tilattua myös itselleen joka päiväksi vegaani gluteenitonta ruokaa, ja sekin onnistuu ja on oikein maittavaa. Ruoan lisäksi Suomessa saa leipää (myös gluteenitonta) sekä kahvin ja teen. Kaikesta tästä joutuu maksamaan alle kolme euroa! 

Itse oletinkin, että kouluruoka ei tule olemaan läheskään samaa tasoa, jos sellaista edes on. Eikä se ollutkaan lähimainkaan. Kasvisruokailijana sain ensimmäisenä päivänä riisiä, tomaattia ja kurkkua. Tästä maksoin 1,5e. Annos oli hyvin pieni. Sekasyöjät saivat joko friteerattua kalaa ja ranskalaisia TAI riisiä ja kanakastiketta. Ihan ookoo, hinta tosin 5-7e per annos eikä siihen kuulunut yhtäkään kasvista. Tuo hinta on oikeasti melko kallis opiskelijalle, jos sen maksaa joka päivä.

Arvostakaamme siis suomalaista monipuolista ja halpaa (ilmaista) kouluruokaa, joka on suhteellisen terveellistä. 

Maksullinen koulutus

Tämä nyt ei meidän suomalaisten opiskeluun täällä vaikuta, mutta taas täytyy olla tyytyväinen Suomen ilmaiseen koulutusjärjestelmään. Täällä paikalliset maksavat yliopistosta. Kun me suomalaiset saamme parikin tutkintoa ilmaiseksi ja meille vielä maksetaan siitä palkkaa (opintotuki + asumislisä). 

Kun lähtee ulkomaille vaihtoon saa vielä erikseen Erasmus tukea, joka meillä oli 1400e/lukukausi. Tämän lisäksi tietenkin opintotuki sekä asumislisä. Se, että meitä tuetaan opiskelussa näin paljon, on Irlantilaisten ja muiden mielestä outoa.

Monet valittavat Suomessa tukien pienuudesta, mutta mielestäni meillä on hyvät tuet. Eihän niillä kuukautta elä, mutta koulutuksen ollessa ilmainen ja tukien ollessa melkein 500 euroa kuukaudessa, on tämä mielestäni silti upeaa. Melkein missään muualla ei tälläistä ole. 

IMG_0112.jpg

Vasemman puoleinen liikenne ja vaaratilanteet

Vasemman puoleinen liikenne on yllättävän outo. Olen monesti joutunut hieman vaaratilanteeseen, kun olen katsonut tietä ylittäessä väärään suuntaan. Ja se tulee niin automaattisesti ettei uskoisikaan. Auton kyydissä ollessa on pari kertaa sydän pompannut kurkkuun, kun olen vaistomaisesti katsonut, että lähdemme liikenneympyrässä väärään suuntaan. Vaikka oikeaan suuntaan menemmekin. Myös kävelytiellä ohitetaan vastaantuleva vasemmalta puolelta. Olen jo monesti törmännyt vastaantulijaan kävelytiellä, kun hän on ohittanut oikein vasemmalta puolelta, mutta minä meidän tavalla normaalisti oikealta puolelta.

ASTIAKAAPPI! + pesusienet

Suomalaisille niin tuttu ja yksinkertainen keksintö kuin astiakaappi löytyy jokaisen suomalaisen kotoa. Kuinka helppoa on laittaa tiskatut astiat kuivumaan lavuaarin ylläolevaan kaappiin, jossa on tilaa on myös melko hyvin astioille. Ulkomailla ei tunneta astiakaappia. Astiat myös pestään sienellä, eikä harjalla.. Tähänkin “outouteen” tottuu nopeasti. Miksi suomalaiset eivät ole vieneet astiakaappi keksintöä ulkomaille?

Nämä outoudet ja uudet asiat ovat jo tulleet tutuiksi tässä parin viikon aikana, jonka olen Irlannissa asunut. Alkuun kuitenkin pienetkin asiat tuntuivat niin oudoilta ja ihmetyttivät, että miksi näin… Samaahan ne Irlantilaiset varmasti miettisivät kun muuttaisivat Suomeen.